Question 1

Kuinka nopeasti perunkirjoitus pitää tehdä?

Accepted Answer

Lain mukaan perunkirjoitukselle annetaan aikaa 3kk kuolinpäivästä. Jos varallisuuden selvittäminen tai muut seikat estävät perunkirjoituksen pitämisen määräajassa, Verohallinnosta voi hakea lisäajan perunkirjoituksen pitämiselle. Kun lisäaika on saatu, ei Verohallinto korota veroa myöhästymisestä.

Question 2

Paljonko perunkirjoitus maksaa?

Accepted Answer

Perunkirjoituksen hinta määräytyy sen mukaan, kuinka paljon perukirjan laatiminen on aiheuttanut työtä. Perusperunkirjoitus maksaa 750 – 850 € ja sen lisäksi tulee kustannukset mahdollisista postituksista sekä virkatodistusten tilauksista. Hintaan voi itse vaikuttaa sillä, että tilaa itse materiaalia kuten virka-, isännöitsijän-  ja lainhuutotodistukset. Todistukset maksavat saman meidän tilaamana, mutta työ niiden tilaamiseen on lisäkulu.

Question 3

Miksi perunkirjoitukseen tarvitaan myös lesken tiedot?

Accepted Answer

Silloin, kun perinnönjättäjä on naimisissa, on puolison varallisuus kirjattava perukirjaan avio-oikeuden vuoksi. Avio-oikeuden ulkopuolisesta varallisuudesta ei kirjat arvoa, mutta muuten sekin kirjataan. Puolisoiden omaisuuksien välillä tehdään vertailu siitä, kumpi osapuoli on oikeutettu tasinkoon.

Question 4

Mitä tarkoittaa avioehto?

Accepted Answer

Avioehdolla puolisot voivat sopia, ettei heillä ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen joko täysin tai osittain. Avioehto on virallinen, kun se on vahvistettu Digi- ja väestötietovirastossa.

Question 5

Kannattaako tehdä ositus- ja perinnönjakosopimus?

Accepted Answer

Perunkirjoituksen jälkeen ei ole mitään määräaikaa sille, milloin ositus- ja/tai perinnönjakosopimus tehdään. Jos leski on saamassa tasinkoa, on hyvä tehdä sopimus, johon on laskettu, kuinka paljon tasinko on ja missä muodossa leski tasinkonsa saa. Tämä helpottaa asioita lesken jälkeen tehtävässä perunkirjoituksessa.

Question 6

Miksi on hyvä tehdä edunvalvontavaltuutus?

Accepted Answer

Edunvalvontavaltuutus on ennakointia sitä aikaa varten, kun itse ei syystä tai toisesta enää kykene hoitamaan asioitaan tarkoittaen joko henkilöä tai taloutta. Edunvalvontavaltuutuksella voi määrätä itselle tutun tai läheisen henkilön tehtävään. Valtuutukseen on myös hyvä valtuuttaa ensisijaisen valtuutetun lisäksi varavaltuutettu ja toissijainen valtuutettu erilaisia tilanteita varten.
Jos edunvalvontavaltuutusta ei ole ja henkilö ei enää pysty hoitamaan asioitaan, määrätään asioiden hoitajaksi yleinen edunvalvoja. Nämä yleiset edunvalvojat ovat kiireisiä ja heillä on useita hoidettavia. Heillä ei ole kovin paljon aikaa yhden edunvalvottavan asioihin. Edunvalvontavaltuutettu asioiden hoitajana on ihmisläheisempää asioiden hoitamista.

Question 7

Haluatko kysyä lisää?

Accepted Answer

Klikkaa tästä (https://www.sumilahti.fi/yhteystiedot)ja ota meihin yhteyttä niin autamme mielellämme.

Question 8

Saavutettavuusseloste

Accepted Answer

Sumilahti Oy pyrkii varmistamaan, että verkkosivumme ovat mahdollisimman selkeät ja saavutettavat kaikille käyttäjille. Jos huomaat sivuilla ongelmia, voit olla yhteydessä meihin, ja teemme parhaamme korjataksemme ne.

👉 Lue tarkempi saavutettavuusseloste tästä(https://www.sumilahti.fi/saavutettavuusseloste)

Usein Kysytyt Kysymykset

Ota yhteyttä